Roger Kulmala Kansallismielistä ajattelua

Kannattaisiko Sipilän muodostaa vähemmistöhallitus?

Huomenna alkavat virallisesti hallistusneuvottelut, joiden tuloksena useimpien arvioiden mukaan Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kokoaa perusporvarihallituksen yhdessä perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa. Mukana on ehkä myös Rkp. On myös spekuloitu peruspunamultahallituksen synnystä, mutta demarien eduskuntaryhmän puheenjohtajan valinta paljasti karulla tavalla demarien sisäisen jaon, joka estänee puolueen hallitustaipaleen, vaikka SAK:n ja STTK:n suunnalta paineita tulee Rinteelle hallitukseen mukaan menolle. Suomessa on monien vuosikymmenien ajan muodostettu tukevia enemmistöhallituksia ja myös molemmat esillä olleet hallituspohjavaihtoehdot tarjoavat hallitukselle reilun enemmistön eduskunnassa. Minusta kuitenkin Sipilän kannattaisi vakavasti harkita perinteen rikkomista ja muodostaa vähemmistöhallitus, joka olisi ideologisesti yhtenäinen ja jonka työskentely voisi olla tehokasta.

Kataisen ja Stubbin hallitukset osoittivat, että ideologisesti hajanaisten monipuoluehalituksen työskentely voi muuttua säälittäväksi riitelyksi. Tästä ovat puoluejohtajat ottaneet opiksi ja julkisuudesta on puhuttu kolmen suuren puolueen hallituksesta, joka olisi yhtenäisempi ja tehokkaampi. Tuleva hallitustunnustelija Juha Sipilä onkin puhunut paljon yritysmaailman oppien soveltamisesta hallitustyöskentelyssä. Ongelma tässä on, että kolmen suuren hallitus ei ole ideologisesti kovin yhtenäinen ja hallituksen sisäiset ristiriidat voivat halvaannuttaa hallituksen työskentelyä. 

Keskusta pystyy lähtökohtaisesti olemaan minkä tahansa eduskuntapuolueen kanssa hallituksessa. Perussuomalaisilla tilanne on eri. Perussuomalaisten mukana olo hallitusneuvotteluissa tiputtanee lähtökohtaisesti pois Vasemmistoliiton ja Vihreät. Myös Rkp:n mukana olo hallituksessa on ensimmäistä kertaa kyseenalainen vuosikymmeniin. Liberaalin Rkp:n kannat maahanmuutosta eroavat paljon perussuomalaisten kannoista ja pakkoruotsissa puolueet ovat täysin vastakkaista mieltä. Minusta Sipilä tekee typerän virheen, jos Rkp ja perussuomalaiset on mukana samassa hallituksessa, sillä silloin hänen hallitukseensa tulee samanlainen sisäinen ristiriita, joihin Kataisen hallituksen työskentely kaatuu. Myös kokoomuksen mukana ololla on ongelmalliset puolet. Kokoomus koki reilun vaalitappion ja se varmasti haluaa profiloitua vaalikauden kuluessa oikeistolaisella politiikalla, varsinkin kun eduskuntaan valittiin kovan linjan oikeistolaisia kuten Elina Lepomäki ja Wille Rydman. Tämä voi aiheuttaa konflikteja perussuomalaisten kanssa, koska puolueen agendalla on aina ollut näkyvästi sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Demareiden kanssa keskustan ja perussuomalaisten yhteistyö voisi olla helpompaa, mutta kuten edellä totesin, demarit vaalitappionsa ja puolueen sekavan tilan jäävät todennäköisesti oppositioon.

Vaalikauden kuluessa hallituspuolueet tulevat varmasti menestymään eri tavalla gallupeissa ja kuntavaaleissa. Yhden tai kahden hallituspuolueen kannatus varmasti laskee , mikä aiheuttaa paineita kyseisten puolueiden johdolle ja eduskuntaryhmälle. Perussuomalaiset joutuu varmasti tekemään puolueelle vaikeita kompromiseeja ainakin Eurooppa-politiikassa ja ehkä jopa myös maahanmuuttopolitiikassa. Puolueen edustajat ovat tottuneet kritisoimaan vallassaolevia näissä teemoissa. Miten hyvin he onnistuvat puolustamaan hallituksen linjauksia, joihin he eivät ole välttämättä tyytyväisiä? Kokoomuslaisille hallituksen politiikan nieleminen on oletettavasti helpompaa, mutta he ovat kokeneempia ja osaavat halutessaan edistämään omaa politiikkaansa ja kaataa hallituskumppanien esityksiä hallituksessa kuin perussuomalaiset. Jos siis perussuomalaiset ja kokoomus riitautuisvat keskenään tulevassa hallituksessa, kuten Sdp ja kokoomus riitautuivat menneellä hallistuskaudella, niin Sipilän hallitus olisi samanlaisissa vaikeuksissa, missä Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat. Kannattaa muistaa, että politiikka on erilaista kuin yritysjohtaminen, josta Sipilällä on kokemusta. Yrityksessä kaikkien etu on yrityksen voiton kasvattaminen, jolloin yrityksen etu on kaikkien etu, politiikassa puolueiden tavoitteena  on edistää omia tavoitteita, jolloin hallituksen etu ei ole aina yhtäkuin puolueen etu.

Tämän takia Sipilän kannattaisi harkita kahden puolueen vähemmistöhallituksen muodostamista. Vähemmistöhallitus olisi yhtenäinen, kun keskustan pitäisi sopia hallituksen hankkeista vain yhden puolueen kanssa. Eduskunnan toisiksi suurimpana puolueena perussuomalaiset olisi ilmeinen vaihtoehto Keskustan kumppaniksi. Suuria ideologisia eroja ei ole ja hallituksen työskentelystä voisi saada helpommin tehokasta. Kun muissa pohjoismaissa on muodostettu vähemmistöhallituksia, niin on sovittu, että oppositiossa joku puolue toimii hallituksen tukipuolueena, jonka avulla hallitus ei kaadu ja saa läpi budjettinsa. Keskustan ja perussuomalaisten hallitukselle hyvä tukipuolue voisi olla Sdp. Sdp:n ei tällöin tarvitsisi mennä hallitukseen, mutta saisi vaikutusvaltaa hallituksen politiikan suhteen. Keskustan, persujen ja demarien talouspoliittiset linjaukset eivät ole kaukana toisistaan. Ongelmaksi voisivat tulla perussuomalaisten kova maahanmuuttopolitiikka, joka ei välttämättä kävisi demareille. Mutta Sipilä ja Soini voisivat tässä tilanteessa kilpailuttaa demareita kokoomuksen kanssa.

Toinen vaihtoehto Sipilälle olisi muodostaa hallitus kokoomuksen ja Rkp:n kanssa. Silloin tukipuolueena voisi toimia perussuomalaiset. Sipilä ei taida kuitenkaan olla halukas jättämään perussuomalaisia tarkoituksella hallituksen ulkopuolelle, jollei hallitusneuvotteluissa tule eteen ylipääsemättömiä kiistakysymyksiä. Voisi Sipilä muodostaa enemmistöhallituksen kokoomuksen, Rkp:n ja Vihreiden kanssa, kuten Matti Vanhanen teki vuonna 2007. Hallituksen sisäiset ristiriidat eivät olisi ongelma, jollei haluta rakentaa lisäydinvoimaa. Ongelmaksi muodostuisi vahva oppositio. Perussuomalaiset ja demarit ottaisivat kaiken poliittisen hyödyn irti leikkauksista, joita hallituksen on pakko tehdä. Perussuomalaiset on vain yksinkertaisesti liian vaarallinen jättää oppositioon keskustalle. Vaalikauden 2007-2011 jälkeen keskusta romahti ja perussuomalaiset otti jytkyvoittonsa.

Oli hallituspohja mikä hyvänsä, Suomen talouden haasteet mittaavat kunnolla Juha Sipilän johtajuutta. Isänmaa tarvitsee nyt viisaita päätöksiä, ei poliitikkojen riitelyä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kysynpä vain, että kannattaako nykyisen taloustilanteen edellyttämien toimenpidepäätösten vallitessa asettaa jotain "pakkoruotsia" tai maahanmuuttopolitiikan fiirausta kynnyskysymykeksi edes persujen taholta hallituskumppaneiden hyväksymiselle?

Toimituksen poiminnat