Roger Kulmala Kansallismielistä ajattelua

Yhdysvaltojen presidentinvaalitaisto on nyt virallisesti käynnissä

Tänään puolenyön jälkeen floridalainen republikaanien senaattori Marco Rubio ilmoitti pyrkivänsä Yhdysvaltojen presidentiksi. Sunnuntaina taas Hillary Clinton julkisti oman ehdokkuutensa. Republikaaneista kisaan olivat jo aiemmin ilmoittautuneet teksasilainen senaattori Ted Cruz ja kansasilainen senaattori Rand Paul. Muiden ehdokkaiden virallista ilmoittautumista kisaan odotetaan vielä, mutta kampailu vuoden 2016 presidentinvaalien voitosta on nyt alkanut.

Ennen varsinaisia presidentinvaaleja marraskuussa 2016 käydään molemmissa Yhdysvaltojen valtapuolueissa esivaalit, joissa valitaan puolueen ehdokas vaaleihin. Esivaalit alkavat ensi vuoden tammikuun lopussa ja kestävät koko kevään ja ne käydään erikseen jokaisessa osavaltiossa ja territoriossa. Puolueen ehdokkaaksi valitaan eniten valitsijamiehiä esivaaleissa kerännyt ehdokas. Esivaalit tekevät Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjasta erittäin pitkän ja myöskin erittäin kalliit, sillä menestyäkseen niistä ehdokkaat tarvitsevat paljon rahaa mainontaan ja koko maan kattava kampanjan tekemiseen.

Vaalirahoituksen merkitys on vaaleissa suuri ja ilman kunnon rahoitusta ehdokas ei voi vaaleissa pärjätä, kun taas toisaalla valtaisilla rahamäärällä voi kuroa ratkaisevan etumatkan haastajiinsa. Istuva presidentti Barack Obama on onnistunut keräämään kampanjoissaan enntyksellisen hyvin rahoitusta, mikä on ollut kenties jopa ratkaiseva tekijä hänen vaalivoittojensa toteutumiselle.Viime vaaleissa Obaman kampanja maksoi yli miljardi dollaria. Sen verran arvellaan vaalien voittajan tälläkin kertaa keräävän vähintään.

Demokraattien esivaalien ennakkosuosikki on vuoden 2008 esivaalit hävinnyt Hillary Clinton. Obama nimitti hänet presidentiksi noustuaan ulkominterikseen, missä virassa Clinton toimi vuoteen 2013 keräten kokemusta ja kasainvälisiä kontakteja. Itse pidän Clintonia käytännössä varmana demokraattien ehdokkaana. Hänen henkilökohtainen suosio on suuri ja hänellä ei ole näillä näkymin tulossa uskottavia vastaehdokkaita esivaaleissa. Suosituin haastaja olisi Wall Streetiä kritisoinut Massaschusettsin senaattori Elizabeth Warren, joka on toistuvasti kieltänyt lähtevänsä ehdolle. Mahdollinen haastaja on myös vermontilainen sitoutumaton senaattori Bernie Sanders. Vaikka Sanders onnistuisikin vasemmistopopulismillaan keräämään jonkin verran suosiota, niin sosialistiksi itseään kutsuvan henkilon mahdollisuudet nousta Yhdysvaltojen presidentiksi ovat nollassa. Sammakoistaan tunnettu varapresidentti Joe Biden ei näytä mielipidemittausten perusteella kykenevän keräämään suurta kannatusta.

Republikaaneissa tilanne esivaalien suhteen on taas päinvastainen. Yhtä suurta ennakkosuosikkia ei ole, mutta mahdollisia ehdokkaita esivaaleissa on yli kaksikymmentä. Kahdeksan Obaman vuoden jälkeen, republikaanien tahto voittaa Valkoinen talo takaisin on valtava. Heidän tähtäimessään on erityisesti Obaman suurin saavutus, Yhdysvaltojen terveeydenhuoltojärjestelmää paljon uudistanut ns. Obamacare.

Tasaisesta ehdokaskentässä vahvin ennakkosuosikki on Floridan entinen kuvernööri ja presidentti George H. W. Bushin poika ja presidentti George W. Bushin veli Jeb Bush. Vaikka hän hyötyykin paljon sukunimestään kontaktien ja vaalirahoituksen saamisen muodossa, niin hän on ansioinut saavutuksillaan Floridan kuvernöörinä. Hän on republikaanien maltillisen siiven suosikki, mielipidekyselyissä niukasti kärjessä ja onnistunut keräämään tässä vaiheessa republiaaneissa eniten rahoitusta. Toisaalta sukunimi on rasite. Kansa ei välttämättä halua kolmatta Bushia. Taistelupari Bush-Clinton voisi ollakin järkytys monelle amerikkalaiselle, jokta eivät halua vallan päätyvän harvojen sukujen käsiin.

Maltillisten republikaanien suosiossa ovat myös Wisconsinin kuvernööri Scott Walker ja New Jerseyn kuvernööri Chris Christie. Maltillinen on toisaalla suhteellinen käsite, Euroopassa Bush, Walker ja Christie olisivat kovan linjan oikestolaisia. Walker on melkein yhtä suosittu kuin Bush. Walkerin ansioiksi katsotaan ammattiliittojen murskaaminen ja oikeistolaisen talouspolitiikan toteuttamisen Wisconsinissa. Chritien vahvuudeksi katsotaan menestyminen demokraattimyönteisessä New Jerseyssä, mutta hänellä on olut skandaaleja, joista voi tulla suuria ongelmia.

Radikaalin teekutsu-liikkeen edustajista kisaan jo mukaan ovat ilmoittautuneet Ted Cruz, Marco Rubio ja Rand Paul. Nämä tulevat syömään toistensa ääniä esivaaleissa. Liittovaltion valtaa vastustavaa teekutsulaisella mahdollisudet voittoon esivaaleissa ei ole hyvät, sillä yleensä ehdokkaaksi valitaan joku läheltä poliittista keskustaa. Kuitenkin teekutsu-liikkeellä on kannatusta, joka maltillistenkin ehdokkaiden pitää ottaa huomioon, mikäli haluavat voittaa. Ehkä parhaat mahdollisuudet on libertaari Ron Paulin pojalla Randilla, joka on perinyt isänsä kannattajia ja joka galluppien mukaan pystyisi voittamaan varsinaisissa vaaleissa Clintonin ratkaisevissa vaa'ankieliosavaltioissa. Paulin vahvuutena on hänen kykynsä vedota nuoriin äänestäjiin, jotka eivät yleensä republikaaneja äänestä.

Republikaanit ovat arvokonservatiiveja ja ehdokkaaksi haluavan pitää osoittaa kunnioitusta kristinuskoa ja perinteisiä arvoja kohtaan. En kuitenkaan usko, että republikaanien uskonnollisen oikeston ehdokas, kuten Mike Huckabee tai Rick Santorum voittaisi esivaalit.

Muita esivaaleihin ehdolle mahdollisesti lähteviä republikaaneja ovat mm. Rick Perry, Donald Trump, Carly Fiorina, Bobby Jindal ja Lindsey Graham.

Republikaanien esivaalien tulosta on mahdoton ennustaa tässä vaiheessa, mutta yleensä voittaja on ollut lähellä keskustaa, mikä tarkoittaisi Bushin, Walkerin ja Christien voittoa. Varsinaisen presidentien vaalien tulos riippuu paljon siitä, kenet valitaan Clintonin vastaehdokkaaksi. Ratkaisevana tekijänä pidän sitä, miten republikaanien ehdokas onnistuu vakuuttamaan naiset, latinot ja nuoret, jotka äänestivät kaksissa edellisissä vaaleissa Obamaa. Yhdysvaltojen vaalitavan takia menestys vaa'ankieliosavaltiossa, kuten Floridassa, Wisconsinissa ja ehkä New Jerseyssä, on myös ratkaisevaa. Bush, Rubio, Walker ja Christie siis voivat voittaa vaalit suosiollaan omassa osavaltiossaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Tyson Nye on oma suosikkikomboni :)

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Reppuri lienee seuraava pressa,,obama kun on antanut periksi kuubassa,krimillä,ukrainassa,,syyriassa,.ei tämä peli vetele !

Toimituksen poiminnat